Historia

Altian historia juurensa hiivatehtaasta, jonka joukko suomalaisia insinöörejä perusti Rajamäelle vuonna 1888. Rajamäki valikoitui tehtaan paikaksi, koska se sijaitsi Hyvinkään ja Hangon välisen uuden rautatieosuuden varrella, joten raaka-aineita ja tuotteita pystyttiin kuljettamaan tehokkaasti. Lisäksi alueella oli saatavilla runsaasti raikasta pohjavettä.

Tehtaassa valmistettiin painohiivaa ja samalla prosessilla myös väkiviinaa, eetteriä ja etikkaa. Suomen itsenäistymisen jälkeen säädettiin kieltolaki vuonna 1919, ja tehdas siirtyi Suomen valtion omistukseen. Perustettiin valtion omistama Valtion Alkoholiliike, joka hoiti alkoholin tuotannon lääkinnällisiin, teknisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin kieltolain aikana vuosina 1919–1932.

Vuonna 1932 kieltolaki kumottiin ja perustettiin valtion omistama monopoliyhtiö Oy Alkoholiliike Ab, jotta kansalaiset saisivat alkoholijuomia laillisesti ja rehottava salakuljetus saataisiin kukistettua. Oy Alkoholiliike Ab:llä oli yksinoikeus alkoholijuomien valmistukseen ja myyntiin vuoteen 1968 saakka, jolloin päätettiin vapauttaa keskiolut ja miedot alkoholijuomat myytäväksi ruokakauppoihin.

Koskenkorva tuli markkinoille sotavuosien jälkeen

Jo ennen toista maailmansotaa Suomessa oli noussut esiin tarve rakentaa uusia tislaamoja. Koskenkorvan tislaamon rakentaminen perunan ylituotantoalueelle Etelä-Pohjanmaalle alkoi vuonna 1938, ja kaksi vuotta myöhemmin valmistuivat Helsingin Salmisaareen Oy Alkoholiliike Ab:n uusi pääkonttori ja tehdas. Sodanjälkeinen säännöstely vaikutti myös alkoholijuomien kauppaan, mutta Koskenkorva Viinan tulo markkinoille vuonna 1953 oli merkki parempien aikojen alkamisesta. Finlandia Vodkan lanseeraaminen markkinoille vuonna 1970 puolestaan aloitti alkoholijuomien viennin ulkomaille laajemmassa mittakaavassa.

Vuosina 1969–1995 yhtiö toimi nimellä Oy Alko Ab. Sillä oli yksinoikeus viinin ja väkiviinan valmistukseen ja myyntiin Suomessa. [3] Vuonna 1995, kun Suomi oli liittynyt Euroopan talousalueeseen (ETA), alkoholin ulkomaankauppa-, valmistus- ja tukkumyyntimonopolit purettiin ja aloitettiin keskustelu alkoholijuomaliiketoiminnan tulevaisuudesta. Oy Alko Ab jaettiin itsenäisiksi tytäryhtiöiksi, joiden emoyhtiön nimeksi tuli Alko-Yhtiöt Oy. Konserni koostui kolmesta tytäryhtiöstä, jotka olivat teollisuutta ja tuotantoa harjoittava Primalco Oy, vähittäismyyntiä harjoittava erikoisliikeketju Alko Oy ja ravintolatoimintaa harjoittava Arctia Oy. Vuonna 1997 Alko-Yhtiöt Oy perusti vielä yhden tytäryhtiön, Havistra Oy:n, joka hoiti alkoholijuomamerkkien jakelua ja tukkumyyntiä Itämeren alueella.

Altia perustettiin vuonna 1999

Vuonna 1999 kiihkeän poliittisen keskustelun jälkeen toteutettiin lopullinen jako alkoholin vähittäismyynnin ja valmistuksen välillä, kun vähittäismyyntiketju Alko Oy siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, jossa se sai jälleen monopoliaseman. Samalla perustettiin uusi emoyhtiö Altia Group Oy kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Vuonna 2000 Altia Group uudisti strategiaansa ja myi premium-tuotemerkkinsä Finlandia Vodkan vaiheittaisessa prosessissa yhdysvaltalaiselle Brown-Formanille sillä ehdolla, että yritys jatkaisi Finlandia Vodkan valmistuspalveluiden ostamista Altialta vuoteen 2017. Sopimusta on sittemmin jatkettu vuoteen 2025. Finlandia Vodkan myyminen muutti Altian liiketoiminnan painopistettä: kun strategisten suunnitelmien keskiössä oli aiemmin ollut Finlandia Vodka, Altia päätti nyt tulla täyden palvelun alkoholijuomataloksi ja johtavaksi toimijaksi Pohjoismaiden ja Baltian alueella. Vuonna 2002 Altia Groupin jäljellä olleet tytäryhtiöt sulautettiin emoyhtiöönsä ja yhtiön nimeksi muutettiin Altia Oyj. [5]

Vakiinnuttaakseen asemansa Pohjoismaiden alkoholijuomamarkkinoilla Altia Oyj osti vuonna 2004 pohjoismaisen Scandinavian Beverage Group -konsernin, jonka tytäryhtiöt harjoittavat alkoholijuomien myyntiä ja vientiä. Oston myötä Altiasta tuli merkittävä toimija Pohjoismaiden alkoholijuomamarkkinoilla, sillä sen liikevaihto lähes kaksinkertaistui ja logistiikkatoimet kasvoivat 1,5-kertaisiksi Pohjoismaiden alueella. Altia oli toiminut Virossa jo pitkään, ja vuonna 2006 se vahvisti asemaansa Baltian markkinoilla ostamalla SIA Mobil Plus ADV:n, Latvian alkoholialan toiseksi suurimman toimijan. [6] Samalla konsernin organisaatiorakenteeseen ja toimintamalliin tehtiin mittavia muutoksia. [7] Vuonna 2009 Altian kasvustrategiaksi määritettiin yhtiön arvon kasvattaminen kolmessa aallossa. [8]

Alkuaikojen tuotekehitystä.

Kasvua tuotemerkkien ostamisella

Altian kotimarkkinoiden kyllästyneen tilanteen vuoksi tuotemerkkiostot nähtiin ratkaisevana kasvutekijänä Pohjoismaiden ja Baltian markkinoilla. Altia Oyj osti Ruotsin johtavan konjakkituotemerkin Grönstedtsin vuonna 2009. Vuonna 2010 tehdyssä liiketoimintakaupassa Altialle siirtyi viinien (mm. Chill Out ja Blossa Glögg) sekä ruotsalaisten ja tanskalaisten väkevien juomien tuotemerkkejä, tuotantotilat Tanskan Svendborgista sekä logistiikkakeskukset Tanskan Odensesta ja Ruotsin Tukholmasta. Kauppa laajensi merkittävästi yhtiön toimintaa ja liiketoimintasalkkua ja takasi vahvan aseman Ruotsissa ja Tanskassa. Konsernin toiminnan tehokkuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota vuosina 2010 ja 2011, jolloin tehtaiden erikoistumisen lisäksi toteutettiin useita toimia, joilla pyrittiin parantamaan kustannustehokkuutta tislauksessa, alkoholijuomien tuotannossa, logistiikassa ja hankinnassa.[10]

Vuoden 2010 lopussa Altia osti Renault-konjakkituotemerkin ja nousi merkittäväksi toimijaksi konjakkimarkkinoilla. Vuonna 2012 yhtiö kasvatti tuotemerkkiensä valikoimaa ostamalla latvialaisen vodkasalkun, johon kuuluivat Altian ensimmäinen venäläinen vodka Arsenitch sekä konjakkilikööri Xanté. Samalla Altian toimintoja tehostettiin, jotta voitaisiin tukea kasvua ja hyödyntää mittakaavaetuja.[11] Vuonna 2013 Altia nousi maailman kuudenneksi suurimmaksi konjakkitaloksi[12], kun se osti Remý Cointreau -konsernilta Larsen-konjakkituotemerkin ja sen yhteydessä myös huomattavat konjakin kypsytysvarastot ja tuotantotilat Cognacin alueelta Ranskasta.  Kaupan myötä Altia sai 17 prosentin markkinaosuuden toiminta-alueensa konjakkimarkkinoista sekä Larsenin jakelukanavat Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Euroopassa.[13] Vuonna 2013 Altia osti myös tanskalaisen Brøndums-akvaviitin.

Rajamäen lähteet

1835
Jean-Antonin Renault aloittaa konjakin tuotannon Ranskassa

1846
Johan Daniel Grönsteds aloittaa konjakin maahantuonnin Ranskasta Ruotsiin

1888
Doctor W. Juslin perustaa Rajamäelle hiivatehtaan

1891
Carl August Anderson aloittaa O.P. Anderson -nimisen akvaviitin tuotannon Ruotsissa

1800-luku
Blossa-glögin resepti kehitetään Ruotsissa

1919
Kieltolaki astuu Suomessa voimaan

1926
Norjalainen Jens Reidar Larsen perustaa Larsen-konjakkituotemerkin Ranskassa

1932
Suomen kieltolaki kumotaan ja alkoholijuomien tuotanto Nurmijärven Rajamäellä alkaa. Jaloviina tulee myyntiin Alkoihin.

1934
Monopol-konjakki tulee myyntiin Alkoihin

1953
Koskenkorva tulee markkinoille

1999
Altia erotetaan Suomen valtion monopoliyhtiö Alkosta. Alko säilyy alkoholin vähittäismyyntimonopolina Suomessa, ja Altia aloittaa toimintansa valtion omistamana itsenäisenä alkoholintuottajana sekä maahantuojana avoimilla markkinoilla.

2004
Altia Corporation -konserni syntyy Altian ja Scandinavian Beverage Groupin yhdistyessä.

2006–2007
Altia tekee yritysostoja Latviassa ja Tanskassa

2009
Altia ostaa Grönstedts- ja Amundsen -konjakkituotemerkit

2010
Altia ostaa laajan viinien ja väkevien tuotesalkun Pernod Ricardilta (mm. O.P. Anderson, Blossa, Explorer, Chill Out) yhdessä Tanskassa ja Ruotsissa sijaitsevien logistiikka- ja tuotantolaitosten kanssa

Altia ostaa Renault -konjakkituotemerkin

2012
Altia ostaa Xanté-konjakkiliköörin sekä Arsenitch-vodkan

2013
Altia ostaa Larsen-konjakkituotemerkin yhdessä Ranskassa sijaitsevien kypsytysvarastojen sekä tuotantolaitosten kanssa. Altia ostaa myös Brøndums-akvatiitin.

  • [1] Häikiö, Martti: Alkon historia. Alko Oy ja Kustannusosakeyhtiö Otava, 2007; Kauppila, Olli: Rajamäen tehtaat 1888–1988. 100-vuotiskirja. Oy Alko Ab, 1988; Altian historia, Altian vuosikertomus 2007.
  • [2] Altian historia, Altian vuosikertomus 2007; Kauppila, Olli: Salmisaaren tehdas, 50-vuotishistoriikki. Viinejä ja väkeviä. Oy Alko Ab, 1989.
  • [3] Häikiö, Martti: Alkon historia. Alko Oy ja Kustannusosakeyhtiö Otava, 2007; Kauppila, Olli: Rajamäen tehtaat 1888–1988. 100-vuotiskirja. Oy Alko Ab, 1988; Viinapolttimosta monialayritykseksi: Katsaus Alko-Yhtiöiden historiaan; Altia Group Oy, 1999.
  • [4] Häikiö, Martti: Alkon historia. Alko Oy ja Kustannusosakeyhtiö Otava, 2007; Viinapolttimosta monialayritykseksi: Katsaus Alko-Yhtiöiden historiaan; Altia Group Oy, 1999.
  • [5] Ibid.
  • [6] Altian historia, Altian vuosikertomus 2007
  • [7] Häikiö, Martti: Alkon historia. Alko Oy ja Kustannusosakeyhtiö Otava, 2007 ja Altian historia, Altian vuosikertomus 2007; Pääjohtajan katsaus. Altian vuosikertomus 2005.
  • [8] Altian strategia yhtiön arvon kasvattamiseksi. Altian vuosikertomus 2009 ja 2010.
  • [10] Kilpailukykyä tuotannolla, logistiikalla ja hankinnalla. Altian vuosikertomus 2011.
  • [11] Arvoa kolmessa aallossa. Altian vuosikertomus 2011.
  • [12] Sisäinen analyysi erilaisten tilastojen perusteella ostohetkellä (2011).
  • [13] Altia ostaa Larsen-konjakkituotemerkin ja nousee maailman 6. suurimmaksi konjakkitaloksi. Lehdistötiedote, www.altiacorporation.com.